IoT-liiketoiminnan mallintaminen

Our world is becoming increasingly digitized. Digitalization has changed and is changing business models at accelerating pace and creating new revenue and value-producing opportunities. We are now witnessing the age where the digital technologies are harnessed for our advantage - as the physical technologies were harnessed in the first industrial revolution. Still, the digital world and the physical world are separated from each other. This is the one significant issue, that the Internet of Things (IoT) is about to change. The vision of the IoT is to connect people and devices and produce a vast variety of new goods and services. As the IoT is a novel phenomenon, it can be a difficult concept to define. It can be difficult to create a comprehensive understanding on what the IoT is and what kind opportunities it has to offer. In addition, The IoT is a complex phenomenon in terms of monetization. It can be difficult to create a comprehensive understanding on where the real value of the IoT comes from. The goal of this study is to to create a framework of possible IoT business opportunities for the target company. This is done by creating a conceptualization that unfolds the different roles there are in IoT business for the target company to take or aim for. In addition to the conceptualization, there is also a need to create better understanding of the customership and value proposition related to the IoT business, and recognize the most important barriers of adoption and capabilities required for managing the barriers of adoption.Digitalisaatio on muuttanut ja muuttaa liiketoimintamalleja kiihtyvällä vauhdilla luoden uusia mahdollisuuksia arvontuotolle. Todistamme nyt aikakautta, jossa digitaaliset teknologiat valjastetaan käyttöön, kuten fyysiset teknologiat valjastettiin ensimmäisessä teollisessa vallankumouksessa. Siltikin digitaalinen ja fyysinen maailma ovat olleet tähän asti erossa toisistaan. Tämä on merkittävin asia, jonka esineiden internet tulee muuttamaan. Esineiden internetin visiona on yhdistää ihmiset ja laitteet ja luoda laaja valikoima uusia tavaroita ja palveluita. Koska esineiden internet on uusi ilmiö, sen määritteleminen voi olla vaikeaa. On haastavaa luoda kattavaa käsitystä siitä, mitä esineiden internet on ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa. Lisäksi esineiden internet on minimutkainen ilmiö kaupallistamisen kannalta. On haastavaa luoda kattavaa käsitystä mistä esineiden internetin todellinen arvo tulee. Tämän opinnäytteen tavoitteena on luoda viitekehys, jonka avulla kohdeyritys voi paremmin hahmottaa esineiden internetin tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä mahdollistetaan hahmottamalla erilaiset roolit, joihin kohdeyritys voi asettua. Viitekehyksen lisäksi opinnäytteen tavoitteena on luoda parempi ymmärrys IoT-liiketoimintaan liittyvistä asiakkuuksista ja arvolupauksista, sekä tunnistaa tärkeimmät käyttöönoton esteet sekä tarvittavat kyvykkyydet niiden hallitsemiseksi

Taimenseurannat Tuulomajoen vesistön Suomen puolen latvajoissa 2011 - 2014

Tuulomajoen vesistön Suomen puoleiset latvavedet, Lutto-, Anteri-, Jauru-, Hirvas- ja Nuorttijoki ylläpitävät eräitä maamme viimeisistä ainoastaan luonnonvaraiseen lisääntymiseen perustuvista järvitaimenkannoista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (nykyään Luonnonvarakeskus, Luke) on seurannut näiden latvajokien arvokkaiden taimenkantojen tilaa satunnaisesti 1980-luvulta lähtien ja säännöllisesti vuodesta 2003 alkaen, keskittyen Lutto- ja Nuorttijoen vesistöihin. Seurannat on viime vuosina toteutettu yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Tässä raportissa esitellään alueen taimenseurantojen keskeiset tulokset vuosilta 2011–2014 ja peilataan niitä suhteessa aiempiin vuosiin. Sähkökoekalastuksien perusteella taimenen poikastuotanto Lutto- ja Nuorttijoen vesistöissä on säännöllistä, joskin poikastiheydet ovat verraten alhaisia ja poikasten esiintyminen on osin laikuttaista. Korkeimmat taimenen poikastiheydet havaitaan rauhoitetulta Muorravaarakkajoelta, jossa vuosittaiset keskitiheydet ovat vaihdelleet 8,6–31,7 poikaseen aarilla (yksi kalastuskerta) vuosina 2011– 2014. Taimenen poikasia esiintyy Nuorttijoen vesistössä tasaisemmin kuin Luttojoen vesistössä. Kokonaisuutena tarkastellen vesistöjen poikastiheyksissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia suhteessa aiempiin tutkimusvuosiin (2003–2010) ja havaitut tiheydet ovat Oulankajoen-Koutajoen vesistön taimenjokien tasolla tai jopa hieman suurempia. Pintasukelluslaskentojen perusteella Luttojoen vesistön kututaimenkantojen tilassa on viime vuosien aikana tapahtunut positiivista kehitystä. Kutukalamäärät ovat kasvaneet vakiolaskentaalueilla Suomu- ja Muorravaarakkajoessa, jonka lisäksi isoja vaellustaimenia on alkanut esiintyä myös aivan vesistön latvoilla, Kulasjoen yläosilla. Positiiviseen kehitykseen on todennäköisesti vaikuttanut mm. Muorravaarakka- ja Kulasjoen rauhoittaminen kalastukselta sekä muut käyttöönotetut kalastuksen säätelytoimet. Vahvistuvat kutukannat mahdollistavat suuremman poikastuotannon ja voivat parhaimmillaan johtaa nousukalamäärien kasvamiseen noin 5–7 vuoden aikajänteellä. Alustavien geneettisten selvitysten perusteella Tuuloman vesistön Suomen puolen latvajoissa esiintyy perinnöllisesti erilaistuneita taimenkantoja. Populaatiorakenteessa voidaan erotella karkeasti kolme geneettisesti erilaistunutta ryhmää, joita ovat: (1) Kulasjoki-Luttojoki, (2) Muorravaarakkajoki-Suomujoki ja (3) Nuorttijoki. Taimenkantojen perinnöllinen erilaistuminen on syytä huomioida alueen taimenkantojen hoitoa suunniteltaessa. Tuulomajoen latvavesien luonnonvaraisten järvitaimenkantojen hoito ja ylläpito perustuu kalastuksen säätelyyn. Kalastus on mitoitettava taimenkantojen tilan mukaan ja siinä on huomioitava koko taimenen elinkierto sekä Suomen että Venäjän puolelle. Alueen taimenkantojen nykytila ei mahdollista kalastustehon nostamista, vaan kalastuksen säätelytoimilla olisi edelleen pyrittävä kasvattamaan kutukalamääriä ja poikastuotannon tasoa.201

Löydöt arvopuntarissa. Arkeologisten esinelöytöjen valikoitumisesta museon kokoelmiin.

Weighing the value. Experiences and thoughts on the evaluation and preservation of archaeological finds. Excavations of historical times often reveal an abundance of finds that cannot be saved in its entirety neither for practical reasons, nor even on research grounds. The classification of the finds that are either saved or discarded takes place mainly in the post-excavation phase and is based on an evaluation of the finds and an assessment of their significance for the research. Although decisions to preserve or discard the finds are based on the decision-makers ́ subjective views, they are also limited by the organizations’ collection policies and guidelines as well as practical realities such as availability of resources and challenges related to the preservation and maintenance of the material.In this article, the authors explore how archaeological finds are valued in Finland and on what grounds they are selected for museum collections. As a case study, the article presents the criteria and perspectives that were applied when making decisions on the preservation of finds from excavations in Lahti in 2013. After the evaluation, majority of the finds was discarded and only about 30 percent of finds (according to find numbers) was selected for museum ́s collections. Based on the find number, only about 30 per cent of the finds ended up in the museum’s collections. Evaluation of the finds was primarily based on the archaeological and scientific value of the artefacts and the context of the finds. However, studies of textiles classified as discarded have demonstrated that waste even from secondary contexts also contains significant research potential. This significance is difficult to assess without a closer examination and a special expertise in the material. In this article, we want to raise discussion on the evalua-tion and preservation of archaeological finds and research on this topic.</p

Impact of early systemic lupus erythematosus on work disability-results from the Finnish nationwide register 2000-2007

Objectives of this study were to examine work disability (WD) and its leading causes in incident SLE patients. Data were derived from the Finnish nationwide registries to identify all non-retired, 18 to 64-year-old incident SLE patients between 2000 and 2007. Sick benefits and WD pensions and the causes for them were monitored until the end of 2008. A total of 446 working-aged, incident SLE patients available for work force (mean age 42 +/- 13 years, 89% females) were found. During the follow-up (median 5.3 years), WD pension was granted to 27 patients. The most common cause was SLE itself (14 patients, 52%), with cumulative incidence of 3.4% (95% CI 1.9 to 5.8) in 5 years and 5.0% (95% CI 3.0 to 8.5) in 8 years, followed by musculoskeletal and psychiatric causes. The age- and sex- adjusted incidence ratio for WD pension in SLE patients due to any cause was 5.4 (95% CI 3.7 to 7.9) compared to the Finnish population. The mean number of WD days was 32 (95% CI 28 to 35) per patient-year among all SLE patients during the follow-up. The study concludes that SLE patients have an increased risk for WD already in early course of the disease.Peer reviewe

Silmä on ikkuna ihmisen elimistöön

publishedVersio

Altering a computerized laboratory test order form rationalizes ordering of laboratory tests in primary care physicians

Peer reviewe

Methyljasmonate Elicitation Increases Terpenoid Indole Alkaloid Accumulation in Rhazya stricta Hairy Root Cultures

Methyl jasmonate is capable of initiating or improving the biosynthesis of secondary metabolites in plants and therefore has opened up a concept for the biosynthesis of valuable constituents. In this study, the effect of different doses of methyl jasmonate (MeJA) elicitation on the accumulation of terpenoid indole alkaloids (TIAs) in the hairy root cultures of the medicinal plant, Rhazya stricta throughout a time course (one-seven days) was investigated. Gas chromatography-mass spectrometry (GC-MS) analyses were carried out for targeted ten major non-polar alkaloids. Furthermore, overall alterations in metabolite contents in elicited and control cultures were investigated applying proton nuclear magnetic resonance (1H NMR) spectroscopy. Methyl jasmonate caused dosage- and time course-dependent significant rise in the accumulation of TIAs as determined by GC-MS. The contents of seven alkaloids including eburenine, quebrachamine, fluorocarpamine, pleiocarpamine, tubotaiwine, tetrahydroalstonine, and ajmalicine increased compared to non-elicited cultures. However, MeJA-elicitation did not induce the accumulation of vincanine, yohimbine (isomer II), and vallesiachotamine. Furthermore, principal component analysis (PCA) of 1H NMR metabolic profiles revealed a discrimination between elicited hairy roots and control cultures with significant increase in total vindoline-type alkaloid content and elevated levels of organic and amino acids. In addition, elicited and control samples had different sugar and fatty acid profiles, suggesting that MeJA also influences the primary metabolism of R. stricta hairy roots. It is evident that methyl jasmonate is applicable for elevating alkaloid accumulation in “hairy root” organ cultures of R. strica